Rikkaasti eletty elämä tuo parasta materiaalia kirjoittamiseen

Olen viime aikoina tuntenut huonoa omatuntoa siitä, etten ole ehtinyt kirjoittaa tätä blogia, saati juuri muitakaan omia tekstejä. Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku muodostuivat yhtäkkiä hyvin vauhdikkaiksi, kun päätin ottaa vastaan työkomennuksen Oulusta kevääksi ja tutustua minulle ennestään lähes tuntemattomaan pohjoiseen Suomeen. Muutto vaati paljon järjestelyjä, mutta minulla oli vahva tunne siitä, että tämä tilaisuus pitää ottaa vastaan. Kaikki tuntui loksahtelevan kohdalleen, ja sain valtavasti energiaa uusista haasteista ja vieraiden kaupunkien kaduista. Oulun lisäksi olen päässyt tutustumaan Tornioon ja Rovaniemeen. Helmikuussa tein myös matkan Tukholmaan. Siellä joskus asuneena tunnen kaupungin hyvin, mutten koskaan kyllästy siihen. Tunsin nostalgian siivittämää haikeutta kävellessäni entisillä kotikulmillani Södermalmilla, mutta ennen kaikkea inspiroiduin matkasta. Jo matkustaminen itsessään on kiehtovaa, kenties johtuen jostakin alitajuisesta vaarantunteesta. Mitä tahansa voi tapahtua, ja parhaimmillaan matkasta voi tulla kokemus, jota muistelee lämmöllä koko ikänsä. Tai kauhulla, mutta ainakin tietoisena siitä, että on hetken elänyt ja kokenut jotakin vahvasti. Jo pelkkä irtiotto arjesta antaa ihmeellisesti voimia. Kotiakin osaa arvostaa aivan eri tavalla, kun on joutunut hetken asumaan vieraissa huoneissa omien tavaroiden turvallisen kosketuksen ulottuvilta. Nyt en tosin päässyt palaamaan kotiini, vaan matkani jatkuu vielä jonkin aikaa väliaikaisessa Oulun asumuksessani, käytännön syistä vain vähäisten omien tavaroideni ympäröimänä.

2015-02-06 13.28.31-1

Muutto ja sopeutuminen uuteen kaupunkiin ja uuteen työpaikkaan ovat tuoneet jännitystä ja innoitusta, mutta tietenkin vaatineet oman aikansa ja panoksensa. Käytännön asioiden järjestäminen vieraassa kaupungissa, mistä ei tunne juuri ketään, voi saada myös hyvin mielenkiintoisia ulottuvuuksia ja kirvoittaa hammastenkiristelyä. Kaikki ei ole aina mennyt suunnitelmien mukaan, mutta kenelläpä menisi. Olen ennenkin ottanut isoja riskejä haaveita toteuttaessani, ja jokaisen kerran jälkeen lopulta havainnut sen kannattaneen mahdollisista hetkittäisistä takaiskuista huolimatta. Tuloksia ei välttämättä näe heti, mutta pitkällä tähtäimellä kullakin askeleella on ollut paikkansa. Pohjoisen kausi on tarjonnut juuri sitä mitä hain, irtiottoa tutusta ja turvallisesta ja haastanut ajattelemaan uusilla urilla. Olen tutustunut mielenkiintoisiin persooniin, toisenlaisiin tapoihin toimia ja saanut hienoja kokemuksia, joista kaikista olisin jäänyt paitsi, jos en olisi tullut tänne. Tämä aika on myös antanut tarpeellista etäisyyttä asioihin. Joskus on mentävä kauas, että näkee lähelle. Nähtäväksi jää, mihin tämä kaikki vielä johtaa.

 

Valitettavasti kovassa kiireessä omien tekstien kirjoittaminen omalla kohdallani kärsii, kun aikaa keskittyä pitkäjänteiseen työhön ei jää. Naputan hätäisesti puhelimeni muistiinpanoihin ajatuksiani milloin missäkin tien päällä tai juuri ollessani nukahtaa, ja kirjoitan ne puhtaaksi, kun aikaa liikenee. Kirjoittaminen jää tällaisina aikoina lähinnä päiväkirjamerkintöihin, sillä fiktiivisen tai analyyttisen tekstin hiomiseen timantiksi ei tarmo riitä. En halua kirjoittaa mitään hutaistua ja puolivalmista, haluan seistä täysin kirjoitusteni takana. Suvantovaiheita tulee aina lopulta, kun pahimmat myrskyt laantuvat, ja yhtäkkiä ajatukset alkavat taas juosta kirkkaammin ja tekstiä syntyä. Kaikki nähty ja koettu on loppujen lopuksi hyödyksi, sillä siitä tulee materiaalia, mistä kirjoittaa. Mitä enemmän ja mitä värikkäämpiä kokemuksia saa, sitä syvemmältä maailmaa katsoo. Tarpeeksi monen mankelin läpi kuljettuaan, tarpeeksi monta ihmistä ja paikkaa nähtyään, alkaa hahmottaa yhä kirkkaammin, mikä meitä ihmisiä erottaa ja etenkin mikä meitä yhdistää. Koskettavin ja tarkkanäköisin teksti syntyy aina omakohtaisen kokemuksen kautta. Kunhan kirjoittamiselle pystyy antamaan sen vaatiman ajan – tai sille vain järjestää aikaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s